Uusia kirjoja tulossa...

Saan kirjakuljetuksen Helsingistä loppuviikosta ja sehän tarkoittaa sitä että yksi meidän hyllyistä tulee täyteen, joten täytyy käydä ostamassa uusi hylly! Onneksi Lundia on sen verran kätevä ratkaisu, että niitä saa lisää. Meillä on vielä yksi tikas vapaanakin että jos kirjoja innostuu hankkimaan enemmänkin, voi ostaa toisen tikkaan ja hyllyjä sitten väliin. :)

Kovasti on vuodesohva ollut käytössä jo vaikka ollaan vasta kuukausi täällä asuttu! Nyt on ensi viikolla tulossa yksi vieras ja parin viikon päästä lisää! :)
Ihanaa kun vieraita käy! Vielä kun voisi heidät yläkertaan majoittaa, olisi mukavempaa mutta kuulemma uni maistuu tuossa sohvallakin. :)

Meinasi tulla neljän viikon seisaus joulukuussa minun remontointiin mutta sain onneksi siirrettyä aikaa, joten saadaan ehkä valmiiksi keskeneräiset tässä puolen vuoden sisään... Kesäksi olen jo majapaikkaa lupaillut, joten parempi oiskin.
Nyt ei ole asiakkaita juuri ollut, haluaisin heidät pois meidän sohvalta. Olisi mukava pitää olohuone vapaana vieraista tuoksuista ja hoidoista, mutta nyt täytyy vaan kestää. Aina kun ihmisiä hoidetaan, huone olisi kiva pitää mukavana, rentouttavana ja puhtaana ylimääräisestä roinasta. Olohuone ei ole siihen nyt sopiva paikka. Onneksi nyt on pimeää, joten voi jättää asiakkaan kynttilän valoon makaamaan niin saa vähän paremmat vibat. ;)

Vesisadetta marraskuun lopussa!!

Ei tuu lunta ei....
Toisaalta ollaan saatu tehtyä pihahommia, mutta kuitenkin niin vähän on asteita ettei voida tukkia keittiön seinän aukkoja. Täytyy olla tietyn lämpöiset pinnat, että tavaraa voi laittaa. No, eiköhän se ilma tästä lämpene taas kohta...

Esa on tehnyt meille hienot portaat!

autotallin ovelta

ylhäältä autotallia kohti

Vanha autotallin luiska oli kellaritulvariski ja reunan nurmikko kasvustoineen valuvat uhkaavasti luiskan päälle. Nyt ollaan syksyn aikana sen verran paljon kuljettu alakerrassa ulkokautta että reunat alkoivat repsottaa. Esa muotoili sen uusiksi. Me kun ei autoa tulla hankkimaan niin ei tarvita luiskaa. Siinä vaiheessa kun meidän on aika tämä talo jättää, on jo aikakin tehdä uusi autotalli, jos sellaista autolle tarvitsee.

Tänään vähän kaavailtiin uutta kasvimaata pihalle...  :)
Yritin silputa marjapensaiden oksia oksasilppurilla mutta eihän siitä mitään tullut. Ne jäivät jumiin muoviseen koteloon eivätkä menneet lähellekään terää. Ilmeisesti käyttäjässä vika mutta totesin että ihan sama. Katkon sitten käsin kun ovat pihassa kuivuneet. Kuusen varjossa voivat ihan rauhassa olla kompostin vierellä.

Ostoksia ja maalaushommia

Maalasin tässä joku aika sitten perintöpenkit ja tuolin. Tietysti UULAn kalustemaalilla. :) Tässä takana oleva penkki hiottu, etualalla penkki maalattu kerran...

Ai vähän paistaa edellinen väri läpi?!

 

Äiti tuli käymään, joten tietysti piti käydä ostoksilla. Äiti osti muunmuassa mulle töppöset! Aivan ihanat jalassa. Ostaisin noita läjän eteiseen vierastöppösiksi, jos ei maksais niin paljon. 

Ehkä täytyy opetella huovuttaan itse. Kauppahallissa näkyi olevan myynnissä lähi- ja luomulampaanvillaa!! Valmiina huovutuslevyinä siis. 

Näitä lamppuja hommattiin lisää....

 

Kuistilla tulee kuitenkin sen verran viileetä, että kyllä talvisaikaan täytyy pitää kenkiä tuossa eteisessä vaikka onkin epäsiistin näköinen. Mutta semmosia ne eteisten kai kuuluu olla. :) Nyt hommattiin siis toinen kuramatto.

Ja kukkiakin sain!

Teille olisi tavaratoimitus

Listaan "taloprojektin aikana opittua" voisi lisätä sen, että nyt tiedämme mistä kuljetusyhtiöt elävät. Ne elävät siitä, että samaan osoitteeseen voi ajaa todella monta kertaa. Yksi verkkokauppatilaus poikii helposti kolme toimitusta kahtena peräkkäisenä päivänä, puhumattakaan keittiötilauksesta... No, Itellan mieskin morjestaa jo kuin vanhaakin tuttua, ja mikäs siinä muuten mutta tokihan kaikki kuljetuskustannukset on leivottu sisään tavaroiden hintoihin (ellei erikseen ole rahtimaksua, mutta silti epäilen että esimerkiksi 98 euroa ei kata kahden eri firman yhteensä kolmen kuljetuksen kuluja... Vaan se nyppii kun pitää hypätä Talolla kesken työpäivän vähän väliä ottamassa tavaraa vastaan, ja yleensä "ennakkoilmoitus" tulee korkeintaan tuntia ennen, tänä aamuna viisi minuuttia ennen kuin tavara oli portilla (onneksi en ollut vielä lähtenyt töihin). Onneksi on joustava työ, työaika ja pomo, mutta on tää silti aika älytöntä. Pahinta on, ettei yleensä voi tietää ennakkoon edes päivää jolloin tavara tulee, joten ei voi sopia pitävänsä etätyöpäivän juuri silloin.

Ällötystä ja pihapuuhastelua

Päätin tänään sitten tyhjentää autotallin luiskan kupeessa olevan "sadevesikaivon". Lainausmerkit siksi, että kyllähän se sadevettä varten siinä on, mutta vesi on alunperin johdettu kaivosta eteenpäin kuten aiemmin on jo tullut varmaan parikin kertaa selitettyä. Lähinnä oikea termi voisi olla sakokaivo, ainakin päätellen sisällöstä. Kaupunkilaispoikana en suorastaan tiedä mille lietelantasäiliön sisältö haisee, mutta luulen että tässä päästiin aika lähelle. Mädäntynyttä moskaa mustan veden pohjalla, haju sai voimaan pahoin. Onneksi homma oli kohtalaisen nopeasti tehty.

Samalla tuli arvioitua kaivon sopivuus mahdollista keväällä paniikkiratkaisuna sulamisvesiä vastaan taistelua varten hankittavaa uppopumppua varten. Syvyyttä ja halkaisijaa on sen verran että uskoisin siihen pienikokoisen pumpun mahtuvan. Toivottavasti kuitenkaan moista ei tarvita, mutta kaikki riippuu siitä miten syvään maa luiskassa jäätyy ja miten paljon keväällä tulee vettä ennen roudan sulamista. Luiska on nyt avattu ja toisesta reunasta porrastettu puoleenväliin asti, ja koska huomenna luvataan olevan jo kohtalainen pakkanen saattaa olla että se projekti jää odottelemaan jatkoa ensi kesänä.

Muista pihaprojekteista tien kunnostus sai tältä vuodelta loppusilauksen kun lapioin loputkin toisesta sepelisäkistä tielle ja heittelin perään hienompaa tavaraa (16-32 mm sepeli on ikävän liikkuvaista yksinään mm. polkupyörän renkaan alla, mihin tuntuu auttavan kaliiberia hienomman sepelin sekoittaminen pintakerrokseen). Sadevesiputken vetämistä ränninsuulta pihalle sen sijaan ei ole vielä aloitettukaan, joten palaamme siihen sitten ensi vuonna varmaankin...olishan se ollut hyvä saada tehtyä, mutta kun ei kaikkea ehdi.

Ainiin, tulin tilanneeksi myös öljysäiliön täytön sen jälkeen kun olin käynyt vihdoin kurkkaamassa säiliötä (luukku vaati pientä kuusihalolla kolkuttelua irrotakseen kannakkeistaan, mikä on jarruttanut hommaan ryhtymistä). Säiliön mittari oli menossa puolivälissä nollan alapuolella ympäri kohti maksimia ja kun mittarin reiästä olin varmentanut sen ettei mittari hirveästi valehtele säiliön täyttöasteesta kaivoin kiireesti omakotiyhdistyksen tiedotteesta öljy-yhtiön numeron ja ilmoittauduin asiakkaaksi. Toivotaan nyt että löpöä riittää vielä ensi viikon lopulle asti ettei tarvitse sähköön turvautua. Ja joka tapauksessa täytyy onnitella itseä siitä että muistin tarkistaa tuon, ei ole mitään muistikuvaa siitä mihin asti Talon vanha isäntä arveli öljyn riittävän mutta jotenkin sitä ei tämmöisiä hoksaa ajatella - poissa silmistä, poissa mielestä. Otsikkoon tämäkin homma liittyy sikäli, että tila, jossa öljysäiliö makaa, haisee kohtalaisen tuhdisti öljylle ja vielä vähän tuhdimpi aromi tulvahti siitä mittarin reiästä kun sinne tirkistelin. Päänsärynhän tommoisista saa...

Hitaasti mutta varmasti

Eilen saatiin vihdoin keittiöön korvausilmaventtiili.
Nyt täytyy vain täyttää kaksi muuta aukkoa ja tapetoida. Listoja puuttuu vielä. On haastavaa, koska ne täytyy käydä yläkerrassa sahaamassa ja koska seinät ovat vinot sinne sun tänne, täytyy niitä myös vähän hioa, joten Esa saa kyllä liikuntaa kun ravaa portaita ylös-alas kokeilemassa milloin lista on sopiva. :)

Minulla on huomenna synttärit ja sain lomapäivänkin siihen! Mutta ajattelin enimmäkseen keskittyä olemiseen. Lauantaina on koulua, joten nyt minulla on oikeasti saman verran vapaapäiviä kuin muillakin. :) Luulen kyllä että jotain tulee tehtyä (siivousta, pyykinpesua...). Katsoo nyt mitä tänä iltana saadaan aikaiseksi....

Tilattiin lisää tarvikkeita eli yläkertaan seinälevyt, ulos tikkaat joilla saa kiivettyä puita leikkaamaan, putkille eristepehmikettä ja muuta pientä. Meidän baarihylly pitää siirtää toiseen kaappiin, koska kaapissa kulkevat putket pitävät kaapin aika lämpimänä. Epäilen, etteivät kaikki juomat lämmöstä niin perusta... ;)
Palohälyttimiäkin Esa on saanut paikoilleen. Hommattiin kellariin häkävaroitin. Meillähän ei kiukaan lisäksi muita tulisijoja ole.

Yläkerran vessa

Yläkerran vessa unohtui tuolta muutoskohteista aiemmin.

Sinne ei tehty muuta muutosta kuin mitä putkien takia piti. Eli lattia laitettiin uusiksi, putkille tehtiin kotelo ja se maalattiin. Vanha pönttö ja allas saivat jäädä.

 

:)

Työkaveri kävi aamulenkillään meillä kylässä ja ihastu Taloon. :)
Yritin pilkkoa pensaista leikattuja oksia kompostiin mutta niitä on niin hirveästi! Ja yritin myös leikata omenapuita mutta minä onneton olen niin lyhyt etten yletä millään puihin! Ehkä kokeilen yläkerran ikkunasta. :)
Lähinnä olisin leikannut pari oksaa, jotka raapivat ikkunoita ja nojailevat Taloon.

Tällekin taululle löytyi vihdoin paikka. Se on ollut vain säilössä aiemmin. Nyt se saa huomiota portaikossa. Taulun näkee kun tulee sivuovesta, kellarista tai yläkerrasta.

Vieraatkin kyselivät mistä taulu on peräisin ja joku ihmetteli, että ei kai tuo tämä talo voi olla. Kovasti sama näköä on....
:)
Taulun tarinaa: Mökki oli hyvin pieni ja näkemys on taiteilijan.
Sen on maalannut Vesa Karhula talon rouvan pyynnöstä, hän teetti ne kaikille lapsilleen, eli viisi maalausta. Maalaukset poikkesivat toisistaan melkoisesti.
Ne eivät olleet "valokuvia". Maalari, melko nuorena kuollut - oli yhden lapsen työkaveri.

Listoja

Ajattelimme aamulla laittaa kulmalistat paikoilleen, ettei joku vieraista vahingossa revi tapettia mennessään.... Itse olen muutamia kertoja hieronut tapettia housujen lahkeisiin tai villapaita päällä ohittaessa pyyhkäissyt.
No, ennen kuin voimme laittaa kulmalistat, täytyy laittaa jalkalistat ja ennen kuin voi laittaa jalkalistat, täytyy laittaa kaapin reunuslistat.... Huoh! Ehdimme laittaa kaikki muut listat paitsi ne kulmalistat ennen kuin vieraita tuli. :)

Nyt laitamme ne kulmalistat vihdoinkin. Liimausaineen käyttöohjetta lukiessa tuli vastaan tämmöinen lause:
"Tuoreena levitetty saumausmassa haisee samanlaiselta kuin ”Amaretto”, kunnes massa on kokonaan kuivunut (bentsaldehydi). <= tämä lause otetaan pois."

:)

Tupa täynnä

Kutsuimme naapurit, remontoijat ja edelliset asukkaat meille remonttikahville.
Heti kutsussa ilmoitettuna kellonlyömällä tuli tupa täyteen!
Ei pysytty kyllä nimissä ja osoitteissa mukana mutta kasvot muistaa ainakin. :)
Saimme jopa lahjoja (pyyhkeitä ;), lyhdyn, kukkia ja suklaata).

Kaikki kiittelivät kutsusta, olivat iloisia kun saivat mahdollisuuden tavata naapureita, joita ei ole koskaan tavannut vuosikymmenien aikana. Muutama tällä tiellä asuu vanhempiensa rakentamassa talossa. Yhtään alkuperäistä ei kai enää ole.

Edellisen perheen rouva pääsi tyttärensä kanssa käymään. Rouva oli erittäin mielissään kutsusta ja tyytyväinen remonttiin, koska olimme vanhaa jättäneet jokaiseen huoneeseen. :)

Hassua oli se, että vieraista suurin osa ei ollut koskaan tavanneet toisiaan. Meillä oli sellainen käsitys, että omakotialueella kaikki tuntevat toisensa ainakin saman tien varrelta. Ja etenkin kun täällä omakotiyhdistys on hyvinkin aktiivinen mutta ilmeisesti ei. Mutta saimme herätettyä ihmisiä ehkä jollain tavalla. Ainakin itseäni lämmitti naapureiden ilahduttaminen.

Väsyttää

mutta silti pitää painaa!

Tänään lähes-hautasin linnun kun tulin töistä (vein pihlajan juurelle ja laitoin lehtiä päälle), imuroin koko alakerran ja pesin vessan. Sen lisäksi tein ruokaa, josta puuttui suola ja vähän makujakin. Sahasin hyllystä jalkoja, jotta se mahtuu tv:n vierelle, vielä ois pitäny sahata mutta asettelin hyllyn toisella tavalla. :)

Lisäksi ruuvasin kukkasille "ikkunalaudan".

Viikonlopun tuloksia

Sain maalattua keittiön seinän, ripustettua verhotangon ja verhot.

Askartelin sauna-kylpyhuone-kyltin:

portailta näkymä kellariin

Esa hikoili pihatien melkein valmiiksi. Pitää vielä viimeinen kerros jotain laittaa. :)
Työhuoneeseen saatiin listat sahattua ja pari naulattuakin.

Huh mikä viikko!

Olin jo päivä töissä ainakin neljään saakka. Kotona olin useimmiten vasta puol kuuden jälkeen. Ja tänään olin koulussa.
Nyt oli pyhäpäivä, joten ei päästy rautakauppaan, joten emme saaneet tavaraa jotta olisimme voineet jatkaa remonttia yläkerrassa. :(
Voimme korkeintaan sahailla valmiiksi lattialankkuja. :)
Työkaverit kyselivät milloin pääsee tupareihin, mutta olivat kuitenkin sitä mieltä että keväällä ois kiva tulla vaikka ihan tekemään pihahommia. Minä sitten sanoin, että voitais ajoittaa siihen, kun maata pitää kääntään ennen istutuksia. ;)

Tällä viikolla saatiin kuitenkin jotain tehtyä. Tapetointia ruokahuoneessa, tauluja seinille, uusia palo- ja häkähälyttimiä, yläkerran vessaan tavaraa....yms. Ostin makuuhuoneeseen suolakivilampun. Äiti lupasi ostaa niitä lisää. Ajattelin käyttää niitä makuuhuoneessa yölamppuna. Eteiseseen haluan niitä myös. Ja vierashuoneeseen ajattelin myös hommata pari, etenkin kun alan hoitoja siellä tehdä. Pieniä juttujahan täällä enää on tekemättä mutta kun niitä on paljon, se tuntuu paljolta työltä. :)

Kuisti järjestyksessä:

Täytyy mainostaa, että olen laihtunut remontin aikana 7 kiloa! En ole pyöräillyt töihin (silloin tällöin joo) enkä ehtinyt joogaamaan joten mitä tästä voi päätellä? Stressaaminen ja liikunnan harrastamattomuus laihduttaa. :)
Olen ainakin viimeiset kuusi vuotta yrittänyt laihduttaa kaikin keinoin mutta mitään tuloksia ei ole näkynyt. Nyt kun en ole tehnyt asian suhteen mitään, laihduin. Katsellaan nyt kuinka kauan tätä iloa kestää.....
Tai sitten kehostani on nyt poistunut kaikki ylimääräinen kuona henkisesti, joten se poistuu myös fyysisesti. :) Tottakai on ollut hermo kireänä yms. mutta jotenkin olen nyt todella onnellinen. Pakkohan tässä on olla kun vihdoin on saanut oman pihan ja talon, josta on aina haaveillut!

Keittiöön olen todella tyytyväinen. Etenkin hiljaisiin oviin ja laatikoihin. Nykyisin kaikilla firmoilla on "jarrut" saranoissa. Etenkin tykkään kuiva-ainelaatikosta. En enää koskaan halua palata kaappiin, eikä onneksi tarvitsekaan! :)

Ensimmäiset vieraatkin kävivät. :) Ystävämme Helsingistä kävi avopuolison kanssa ja ilmeisesti meillä oli meidän näköinen koti. Kokoahan kaikki ihmettelevät mutta silti tuntuu, että kaikille huoneille käyttöä löytyy. :)
Huomenna olisi ensimmäinen siivouspäivä, joten katsotaan kuinka onnellinen minä näistä neliöistä olen. :)
Yläkertahan ei ole kovin ahkerassa käytössä, joten siellä ei tarvitse niin usein siivota. Ja pölyn yms. määrähän on todennäköisesti pienempi. Joogasaliin ajattelin hommata sellaisen mopin, jolla voi sitten pyhkäistä joka päivä. Olettaen tietysti että siellä joka päivä joogaamista tapahtuu. ;)

Urotekoja ja oivalluksia

Siivosin tänään ns. askartelu(kodinhoito)huoneen lisäksi pannuhuoneen. Se kannatti. Nimittäin, hoksasin ehkä syyn siihen miksi täällä patterit hohkaa polttavina (ne, joiden termostaattisäädin on risa eikä anna sulkea venttiiliä). Siinä härvelissä, joka säätää lämmitysverkkoon menevän veden lämpötilaa (ja jota tunnutaan ammattilaispiireissä kutsuvan yleisnimellä "suntti"), lämpötila-anturi oli irti siitä putkesta josta laite yrittää mitata lämpötilaa... eli käytännössä se koko ajan yritti lisätä hönkää, mistä syystä pattereissa oli järkyttävän kuumaa vettä. Nyt kun tuo kellarissa asuva hornan hirviö on saatu aisoihin, eteisessäkään ei enää tarvitse läkähtyä. Nyt sitten odotellaankin sitä että alkaa tulla vilu... (no, ainakin hoitokeino siihen on tiedossa!)
Jo aiemmin olin puolivahingossa löytänyt lämmityskattilan päältä betonimurikoiden, kivipölyn ja roskan seasta tuon säätöhärvelin ohjelippusen (jolloin kiitin sitä, että kukaan ei ollut saanut päähänsä vain vetää koko rojuvuorta jätesäkkiin). Kiitos kotikasvatuksena tulleen ymmärtämyksen lämmitysjärjestelmän säätämisestä hoksasin tosin lopulta laitteen säätöjen merkityksen ilman tuota lappustakin. Ainakin niiden oleellisimpien.

Sain myös pihatien kunnostuksen välietappiin, kun koko matkalta on ajourista kaivettu liettynyt ruohottunut vettä heikosti läpi päästävä ja siksi mutaiseksi syyssateilla muuttunut pintakerros pois ja tilalle on lapioitu parisen tonnia sepeliä. Käsipelillä. Tunnen itseni mieheksi... Enää tarvitseekin vain tasata pinta oikeaan korkeuteen, en vielä oikein tiedä laittaisiko pintaan karkean sepelin (16-32 mm) lisäksi puolta hienompaa tavaraa, jota sitäkin tuli eilen säkillinen pihaan. Sadevesihommat on myös edelleen tekemättä, ehkäpä ne kuitenkin pitää tehdä ensin... Sikäli hyvä että sattui lauha syksy, saa näitäkin vielä tehtyä marraskuulla.

Eilen saatiin pesutilojen lattialämmityksen pumppu kytkettyä. Se ehti pyöriä 2,5 tuntia kunnes huomasin että pumppu pitää kummaa ääntä ja on tulikuuma täysin väärästä päästä... Putkarin penteleet kun olivat jättäneet lattialämmitysputkiston ilmaamatta, ilma kertyi pumppuun ja se sitten kävi kuivana jonkun aikaa... mietin jo illalla että se oli sen pumpun loppu, mutta kun tänään siinä vieressä siivoilin kuulin kun putkistoon jäänyt ilma lurahti pumpusta (eli pumppu oli taas elementissään vedellä voideltuna) ja ajattelin kokeeksi startata sen ja katsoa lähteeköö se ylipäätään käyntiin enää. Lähtihän se, ja äänikin oli taas oikeanlainen (eli hiljainen). Katsoin pumpun ohjekirjasta ohjeet sen ilmaamiseen ja ehkä viiden kierroksen jälkeen ilmaa ei enää tullut. Noh, pääasia että pumppu pelaa ja lattia vihdoin lämpiää, muutostahan onkin jo kohta kaksi viikkoa... Vaan pitää kyllä maanantaina antaa palautetta putkifirman pomolle siitä että liekö yhtään kertaa ovat ilmanneet verkostoa tyhjennettyänään sitä tai myöskään laskeneet verkostoon uutta vettä pois valuneen tilalle. Ensimmäisellä kerralla kun viikonloppua vasten talo oli päästetty kylmäksi (joku oli myös kääntänyt kattilan virrat pois) meinasi mennä sormi suuhun mutta onneksi vanha isäntä oli ainakin kolmeen kertaan selittänyt kattilan mittarit ja nupikat sekä ripustanut juuri oikeiden hanikoiden viereen pahvilapun joka kertoi että mistä sitä vettä sinne saa lisää. Tällä kertaa sitten ilmeisesti olisi pitänyt ymmärtää, että kas, minunpa täytyy alkaa ilmaamaan tätä verkostoa. Ja vielä erikseen kysyin herra johtajalta, että onhan se nyt sillä tavalla valmis että voidaan laittaa sähköt päälle... Noh, tänään en ole enää katkera, eilen olin. Mutta ei muistella sitä enää! Jokainen tunti jonka teen putkimiehen töitä säästää selvää rahaa (putkiremppa menee tuntityönä).
Maanantaina katotaan mitä voidaan tehdä noille risoille patteriventtiileille, ja samoin päätetään mitä tehdään vuotavien antiikkisten venttiilien kanssa (no eipä niille kai voi muuta tehdä kuin vaihtaa uusiin).