6.7.2017

Vadelmalle uusi aitaus

Meillähän on sellainen 11 metriä pitkä vadelmapusikko pihan perällä (kyllä, 11 metriä, se on nyt mitattu). Ei taida blogista löytyä kuvia siitä alkuperäisessä asussaan, mutta penkki oli aidattu maalatuista puutolpista ja paneelilaudoista kyhätyllä rakennelmalla, joka oli vinotuista huolimatta vinossa, vinotuet häiritsivät ruohonleikkuuta ja osa tolpista olivat jo täysin lahot. Samoin kehikko oli niin matala, että yli parimetrisiksikin venyvät versot kaatuilivat toistensa päälle ja maahan niin että osa marjoista väistämättä homehtuu aina puskaan, ja kerääminenkin on vaivalloista kykkimistä. Päätimme siis että täytyy tehdä jotain.

S piirsi ensin visionsa paperille, ja mie tein siitä sitten tarkemman suunnitelman mittakaavaan jotta pystyi tilaamaan materiaalit. Tavoite oli tehdä aiempaa huomattavasti korkeampi tukeva ja kuitenkin kevyen näköinen kehikko. Tavarat tulivat samana päivänä kuin maalarit aloittivat omaa urakkaansa.

Puutavaraksi valikoitui lämpökäsitelty puu, koska haluttiin säänkestävä mutta myrkytön ratkaisu. Koska kokemuksesta tiedämme, että maaperä on tuossa vanhan pellon laidassa sekä kivistä että täynnä juuria, ja toisaalta koska edes lämpökäsitelty puutavara ei kestä maakosketusta loputtomiin lahoamatta, tolppien jaloiksi tuli pienet anturajalat (normaalit aitatolpan metallijalat olivat niin pitkät etten uskonut niitä saatavan nuijituksi kokonaan maahan osumatta aina joko kiveen tai juureen). Tästä huolimatta puolisenkymmentä kookasta kiveä sai kaivaa pois tieltä pystytyksen aikana...

Tältähän se sitten näytti valmiiksi tultuaan (huomaa miten kiltisti tässä vaiheessa vielä varret pysyvät aitauksessaan):

Huomaa lähes suorat linjat siitä huolimatta että tolpat on juntattu just niin syvälle kuin sattuivat menemään, eikä linjalankaa tai muutakaan silmillä tihrustamista tarkempaa metodia käytetty pitkien sivujen suoruuden varmistamiseen. Joka toiseen väliin laitetut vinotuet tekivät rakennelmasta myös varsin tukevan, vaikka vain korkeintaan vaaksan verran maan sisään menevät tolpanjalat eivät ole oikeastaan yhtään tukevat.

Ja koko komeus vielä vähän kauempaa (ei itseasiassa mahtunut ihan kokonaan tähänkään kuvaan):

Sittemmin kesäkin ehti alkaa ja kasvu pääsi kunnolla käyntiin, vuohenputket rehottavat ja tuuliset säät ovat kaataneet vadelmat ihan sikinsokin:














Tarvittiin siis vielä vähän jatkokehitystä.

Vanhan kehikon ympäri kiersi järeä 4-5 mm rautalanka joka otettiin talteen. Porasin ylimpien poikkipuiden keskelle reiät ja pujotin langan siitä läpi koko kehikon pituudelta. Saman voisi vielä tehdä poikittainkin, nyt siellä on (myös vanhasta kehikosta napatut) ohuemmat metallilangat jakamassa noita melkein puolitoistametrisiä osastoja kahtia jotteivät vadelman varret ihan pitkin pituuttaan makaisi. Kehikkoa piirrellessä mietin kyllä että tuo tolppaväli on aika pitkä ajatellen varsien tukemista, mutta jos toisaalta sitten olisi tarvittu vähintään toistakymmentä metriä lisää rimaa ja melkoinen määrä ruuveja...

Tällä hetkellä olemme tulokseen oikein tyytyväisiä, katsotaan sitten elokuussa kun kasvu on päässyt täyteen mittaan ja marjat kypsyvät. Oletettavasti tällä kertaa ei tarvitse ainakaan selkä kyyryssä kerätä satoa. Ja koska puskan vieressä oleva orapihlaja-aitakin laitettiin keväällä matalaksi uudistamista varten, ohikulkijatkin pääsevät ihailemaan kädenjälkeä.
submit to reddit Delicious

19.6.2017

"Pientä" pintaremonttia

Viime keväänä meillä kävi yhdestä firmasta mies tekemässä tarjouksen ulkoseinien, ikkunanpokien ja katon maalauksesta ja käsittelystä. Hinta oli huima (ei välttämättä yleiseen tasoon nähden, mutta sillä hetkellä meidän mielestä kuitenkin) eikä meillä ollut juuri siinä kohtaa rahaa.
Päätimme kuitenkin että kyllä vuoden päästä täytyy seinät ja varsinkin ikkunat ainakin maalata.
No, lähettelimme neljä tai viisi kyselyä ja saimme jopa kaksi vastausta.

Esa kyseli maalifirmoilta maaleista ja senkin perusteella vähän valinta tapahtui. Yksi tarjokas kävi tutustumassa kohteeseen oma-aloitteisesti ihan itsekseen, ja tarjosi (ehkä tietämättään, ehkä ymmärtämättään) tuuletusraottomaan ulkoverhoukseen akrylaattimaalia, mitä myös lateksimaaliksi on kutsuttu. Koska RMT-palstalta on tullut opittua ainakin se, että tällaiseen seinärakenteeseen (ei höyrynsulkua sisällä, ei tuuletusrakoa ulkona) ei kannata ihan mitä tahansa vetää, kysyttiin asiasta vielä maalifirman asiakaspalvelusta. Täytyy antaa kysymykseen vastanneelle Colorian edustajalle siitä täydet pisteet, että vastaus tuli nopeasti, oli selkeä, perustui maalien ominaisuuksiin, ja vieläpä päätyi suosittelemaan kohteeseen öljymaalia (joita heillä ei ole tarjolla), kun kerran seinät tähänkin asti on sellaisella onnistuneesti maalattu.
Toinen paikan päällä käynyt tarjosi sitten heti suoraan öljymaalia. Ja tällä maalarilla, kenet sitten valitsimmekin, oli myös itsellä vanha talo, joten hän tiesi niistä jotain.

Maaleiksi valikoitui Tikkurilan Teho-öljymaali sävyllä 501X seiniin ja sävyllä 296 katon otsalautoihin, ja Teho Ikkunamaali sävynä 296 ikkunoihin. Lisäksi maalari halusi välttämättä korjata sokkelin pintaa kuistin kohdalta, kun tuo porrasremontti on jäänyt vaiheeseen ja sitä myöten portaiden kupeet karmean näköisiksi, sen veti Yki sokkelimaalilla (josta RMT-palstalla on vähintäänkin kahta ääripäätä mielipiteissä, toivomme parasta...). Samoin maalari halusi myös maalata kaiteet ja seinällä olevat tikkaat uusiksi (tästä jäi maalivalinta jo unholaan, mutta sävy tuota Tikkurilan 296:sta vastaava kuitenkin, samaa tavaraa meni myös ikkunoiden pelteihin). Parvekkeen pellitetty lattiakin sai siinä sivussa tuoreen maalipinnan.

Kasvit saivat kyllä osansa...seinän vierellä ja muutaman metrin säteellä talosta. Nosturi kuopi myös kivasti nurmikon rullalle. Toki meillä kasvaa tuota sammaltakin niin pirusti, ettei haittaa. Ja uusiutuu kyllä nopeasti kiitos sitkeiden rikkaruohojen, ei ehkä täksi kesäksi. Pihaa täytyy muutenkin nyt vähän tasoitella.




Kuunliljat ovat kyllä sitkeitä nousemaan vaikka joku vähän talloisikin kasvun alkuvaiheessa, loppukesästä tuotakaan aukkoa ei välttämättä edes huomaa.

Tässä kuvia ennen maalausta (klikkaa niin näet isompana):







Ja maalauksen jälkeen:











Kyllähän se nyt huomattavasti särmikkäämmältä näyttää, kun tuli lisää kontrastia ja varsinkin seinien väri on nyt heleämpi. Myös kaiteiden ja tikkaiden sävyn muuttuminen edellistä sävyä tummemmaksi teki ne jotenkin paljon paremman näköisiksi, myös niistä kohdin missä entinen maali oli vielä ihan hyvässä kunnossa, kuten parvekkeella.
Nyt sitten kun vielä itse vetää maalia portaiden päällyspuolelle, yhtäkkiä se projekti voisikin olla valmis! Lieköhän portaisiin ostettu maali vielä ok, se on sentään joutunut odottelemaan pari kesää tuolla kellarissa... suht tasaisen viileä säilytyslämpötila siellä kyllä on, mutta vähän pitkä aika silti...

Tässä vierekkäin/päälleikkäin ennen ja jälkeen muutama kuva

Pari 1:


Pari 2:


Pari 3:

Pari 4
 

Tietyssä valossa tuo uusi sävy näyttää melko keltaiselta kyllä, muttei liiaksi.

Ja vielä muutama, helppo tunnistaa mikä kuva on uusi:



submit to reddit Delicious